sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Onneksi tytöt tietää.

Herranjumala ku on pitänyt oppia paljo ensimmäisen viikon aikana. Tosin pallo on vielä hukassa joidenkin sääntöjen kanssa, mutta onneksi omaan erityisen selkeän rallienglannin jolla hoituu homma kuin homma, loput hoituu sitte viittomakielellä. Nimet unohtaa yleensä heti kättelyn jälkeen, mutta kaippa sekin ajan kanssa :d (ainakin toivon niin) työpäivät alkaa aina jossain kohtaa aamua ja loppuu noin yhdeltä. Itteni on töissä päiväkodis, jossa on melkoinen melske koko päivän. Tuntuu ettei niiltä pikkusilta lopu energia ollenkaan, noh eipä tuu aika pitkäksi! Ihmiset on ystävällisiä sekä auttavaisia, lapset kunnioittaa vanhempia ja toivottavasti toisinkin päin. Toivon että löydän reissun aikana yhden liikkumistavan joka ei pelota :D tuntuu että täälä mitataan kuka on kovin jätkä/emäntä sillä että kuka uskaltaa ajaa lujiten mutkaan. Ja sitte siitä lentämisestä, jos mahollista niin tuun laivoilla sekä junilla takasi. Vaikka kyllähän sen järkikin sanoo että on luonnollista että 30 000kg painava peltipurkki heittää meidät TURVALLISESTI helsingistä johannesburgiin. Ei mul muuta, huippu mesta tää etelä-Afrikka.


-J-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti